Eilen jäi päiväunet ottamatta, kun uppouduin lukemaan kauppiaan ruokakassin mukana tuomaa naapurini Ailin kirjoittamaa kirjaa. Kylän tervaskannot tekevät mitä vaan. Aili, s.1925 kirjoitti muistojaan lyijykynällä paperille, joista hänen tyttönsä siirsivät ne koneelle v. 2018. Toimittajana kirjassa on Jussi Kulla ja kyläyhdistys on kustantajana.Kiitos kyläyhdistykselle!

Aili  kertoo lapsuuden muistoja ennen sotaa ja työelämän hän aloittii 14 vuotiaana. Kirjan kansikuvassa hän on jo varttuneempi puutarhatyöntekijä. Puutarha-ala oli hänen haaveensa, mutta olosuhteiden muuttuessa haaveet saivat jäädä. Kuitenkin aikuisena hänen kotipihassaan oli kasvihuone ja pihaa korisivat upeat kukkaistutukset!

Sota-aikaan kuului näillä mailla työvelvollisuuden täyttäminen. Proomuun lastatuilla puilla lämmitettiin Tampereella pakasista kärsiviä.

Tämä Kansallisarkiston kuva kertoo naisten osuudesta sota-ajan ponnisteluihin.

Kirjassa Aili muistelee  myös lapsuus- perheensä, ruokahuoltoa ja asumista. Kylan nuorison yhteisistä harrastuksista ja vapaa-ajan vietosta hänellä on hienoja muistoja.  Oman kodin hän rakensi miehensä kanssa vuolteen rannalle ja asuu siellä edelleen.

Soitin aamulla Ailille kiittäen kirjasta. Enpä ole aikoihin puhunut puhelimessa näin virkeän ihmisen kanssa vanhoista ja nykyisistä asiosta!