Lounastauko oli näillä eläimillä, eivät juuri huomanneet mitä vierellä tapahtui. Taaimmainen on aasi, pienestä tummanharmaasta eläimestä en nähnyt muuta kuin selän, poni nosti vähän päätään, mutta kun ei ollut mitään parenpaa tarjolla, jatkoi heinien hamuamista.

Tällä kertaa ei laamat olleet liikenteessä, niitä varten otin kamerankin mukaan lounaspaikkaan Jätkäinkämpälle. Kiersimme Kostin ja Pirkon kanssa kylällä kaupoilla, minä sain optikolta tilaamani uudet silmälasit. Optikolla tapasin entisen naapurin Irman, jolle valittiin yhdessä uusia kehyksiä. Vaihdettiin tietysti uusimmat kuulumiset. Seuraavaksi silmälääkärille tuli entinen työkaveri Hilja. Näiden tuttujen, joita tapaan harvemmin, ensimäinen hämmästynyt kysymys on: vieläkö sinä asut siellä  ----?

Olimme jo aika nälkäisiä mennessämme lounaspaikkaan, mutta ruokailimme pitkän kaavan mukaan. Liharuokia siellä oli katettu ainakin viittä eri lajia, oli jokaiselle sopivaa tarjolla. Näissä paikoissa tulee syötyä vähän enemmän kuin mahaan mahtuu. Ruoka piti nälän loitolla, illalla söin ainoastaan viisi suklaapalaa ja yhden voilla voidellun leipäpalan parin maitolasillisen kera. Yöllä nukutti hyvin.

Nyt nämä cristatan kukat ovat avautuneet, pari viikkoa on näiden kukkien kukoistusaika. Senjälkeen alkaa raju kuivakausi, uudetkin bulpit saavat kuivahtaa.