Heinäkuun ruusut kukkivat aitan päädysssä ja elävät omia aikojaan. Tämä neilikkaruusu on vanhoja talon peruja, tykkää kasvaa ison männyt juurella. Viimekesänä laitoin vähän ruohosilppua lannoitteeksi ja siitä se näyttää tykänneen.
Tämä ruusu on niitä suomalaisia villiruusuja. Joskus laitoin siemeniä Maatiaiselle ja tutkin sen nimenkin, mutta nyt en muista sitä kuitenkaan.
Hyvin se näyttää viihtyvän ja leviää liiankin kanssa.
Tämän ruusun lähtöpaikka minun puutarhaani on Tapionkylän kivirauniosta. Tätäkin olen siirtänyt metsänreunaan eri paikkoihin ja aina se jatkaa kasvamistaan ja kukkimistaan.
Nämä herkut nautitaan varmaan talvisydämellä. Nyt alkavat mustikat olla jo hiukan liiankin kypsiä. Kaksi poimuria jaksan kerätä päivittäin ja suksisauva on apuna, koska metsänreuna ja piennar ovat kovin louhikkoista maastoa.
Kommentit