Mediaa lukiessa kiinnittyy silmiin nykyään kaksi asiaa, lajien kato ja vieraslajit.Tätä rantakalliolla kasvanutta koivunkantoa olen varjellut jo vuosia sen eliöstön moninaisiin tarpeisiin.
Kun lukee uutisia ja tutkimuksia lajien katoamisesta, mieleen tulee ajatus ihmislajin katoamisesta. Merkit siitä alkavat huolestuttaa, ainakin meidän eurooppalaisen lajin kohdallta?
Tämäkin koivuvanhus jatkaa elämäänsä .
Pari vuotta sitten kaatunut iso koivu on jo kääpien täyttämä.
Noita vanhoja kivirappuja katselin ihan kunnioituksella ja otin kuvankin ajatuksella, että jos könähän siinä, niin onpahan jäänyt muisto tallelle. Kiipeäminen sujui kuitenkin yllättävän hyvin tuota sulaa kallionkylkeä pitkin. Ylimmillä askelmilla oli jo köysi jota sai pitää turvana. Vain vähän hengästytti, eikä hikikään tullut.
Kommentit