Pirkkoliisan pensaista poimitut mustaherukat pakastan talven varalle. Juuri nyt poimittuina, täysin kypsinä ja mehukkaina, ovat herkkuja ja muistoja tästä päivästä.

Eilen leikatulla nurmikolla, ison lehtikuusen katveessa huomasin leppärouskuja joita Pirkkoliisa ei oikein tunnistanut eikä halunnut kokeillakaa niiden paistamista. Huomenna nämä sienet olisivat jo vanhentuneita.

Koetin saada kuvaan Annalta saamiani soilikkeja, jotka ovat kukkineet keittiön pohjoisella ikkunalla koko kesän. Nämä ovat niitä vanhoja lajikkeita joita pyritään säilyttämään. Ihmettelen kuinka pohjoinen valo on sopinut niille.