Wilma ei pitkästynyt ruokailun odotukseen. Hän kävi ostamassa piirustuskansion ja sulkakynän Museon myymälästä. Pöytävaraus oli tehty jo saapuessa. Ravintolassa oli ruuhkaa ja tarjoilijoita rajallisesti. Jos olisimme tyytyneet ikkunanviereisiin pöytiin, ruokaa ei olisi tarvinnut odottaa. Pöytään kiidätettiin leipäpussuka ja voikippo, vesikannun otimme viereisestä pöydästä. Olihan ravintolassakin lämmintä.

Meillähän ei ollut kiirettä. Leipäpusukka tyhjeni pikkuhiljaa. Tarjoilijan saapuessa teimme tilauksen, Reija ja Wilma valitsivat siika-annoksen.

 Reija tässä ihmettelee siika-annoksen kokoa!!

Minä tilasin haudutettua riimihärkää.

 

 Annos näyttää kovin isolta ja kyllä sillä nälkäkin lähti. olihan siinä puoli porkkanaa, yksi papu, nuppu parsakaalia, perunaa edusti nuo kolme tippaa pyrettä. BBq kastikkeessa maistui jeera. Riimihärän päällä oli ruohosipulia, mutta kaksi grillattua fileenpalasta oli minun makuuni raakoja, Niitä sai pureskella aikansa, että sai ne nielaistua.

Jälkiruaksi valittiin Wilman kanssa mansikoita ja paahdettua valkosuklaata. Marengilta se tosiaan maistuikin, häivähdys valkosuklaasta oli mukana, mansikkasorbetti oli maukas.

Rauhallisia lapsia oli pitkässä pöydässä, kymmenen hengen seurue, kolme sukupolvea, he odottivat myöskin ruokaansa. Perheen miesjäsenet saivat oluet nopeasti nautittavaksi, mutta kolme lasta odottivat kärsivälliseti kolajuomaansa. Me saimme aterian syötyä ja poistuimme, he odottivat vielä tilaamiaan annoksia.