Opettelen kirjoittamaan tähän blokiin, jos saan syntymään jotain tajunnanvirran kaltaista tekstiä olisin varsin tyytyväinen. Olen jotenkin vapautunut oikeinkirjoitus säännöistä,sen luulisi helpottavan ajatusten liikkeitä. Kaikki koneeseen liittyvät hallinnat ovat vielä hakusessa. Kone tuli meille keväällä,ja eihän ne ohjeet hevin pysy hatarassa päässä. Onneksi nuorremmilta saa opastusta, kädestä pitäen tai Skypen kautta! Eilinen myräkkä oli vaikuttavin jota on maanteilla kohdannut noin kuudenkymmenen vuoden aikana. Lähdimme Ruovedeltä Karjalaisten Kaukola diaesityksen jälkeen noin puoli kuudelta kohti Visuvettä ja olimme perillä juuri kun Kuoroon ohjelma alkoi Yle Teemallta.Täytyyhän se katsoa uusinnan uusinta kun Eeva-Liisakin osallistuu siinä korkeimman sopraanon laulajana! Se pyry siis, oli kuin luminen seinä olisi ollut vastassa paikka paikoin. Tuntui kuin auto oilisi kohdannut ankaran vastuksen pyrkiessään eteenpäin. Se että kaikki kanssakulkijat kokivat saman vastuksen teki liikenteestä kuitenkin turvallista. Kotiin päästiin hitaasti ja ilman suurempia pelkotiloja. Laurin täytyi kuitenkin lepuuttaa hermojaan votkadrinkillä ja oli totisesti sen ansainnut! Se Matti Paavilaisen esittämä kuva ja sanallinenkin mahdottoman laaja esitys Kaukolan pitäjän talojen/rauniopiden esittely oli ainutlaatuinen! Kyllä oli poika tehnyt paljon hommia tällaisen projektin eteen. Jokaisen taloraunion jälkeen olisi ollut läsnäolijoilla kommetteja, muistoja ennen sotaa, sodan ajalta, ja matkoilta joita he ovat tehneet omille synnyinseuduilleen. Tämä Paavilaisen kokoama esitys on historiaa, karjalan evakoille erityisen tärkeää. No Lauri on nyt saanut korjattua eilisen pyryn jäljet pihalta ja kotitieltä! Minä olen vain harjoitellut tätä koirjoitushommaa.