Tämä kuva on marraskuulta. Muutamana aamuna on tämä näkymä auringon noustessa ollut hekhkuvan punainen. En ole vaan saanut aikaiseksi mennä sitä kuvaamaan. Päivät ovat olleet kirkkaita ja keväisen tuntuisia.

 Kauppamatkalla tapasin naapurini Ullan kassajonossa. Hänen edellisestä tapaamisesta on jo pitkä aika, niinpä sanoin että istutaan tuohon kaupan asiakkaille varaamalle penkille vähän juttelemaan. Penkki olikin varattu kahdelle miehelle, mutta toinen heistä huomasi heti meidän varttuneen ikämme ja tarjosi oitis istuinta meille. Rupattelimme aikamme ja muistin, että minullahan on varattu joulusuklaata ostoskärryssä. Avasin sampanjatryffelirasian, tarjosin sitä vierelläni istuneelle, kepin varassa kulkeneelle miehelle ja myöskin hänelle, joka luovutti paikkansa meille!  Molemmat ilahtuivat makeisista. Tapasimme vielä entisen tutun kyläläisen, vaidoimme tietenkin kaikkien kuulumiset, hänkin maistoi sampanjatryffelisuklaata