Mennyt talvihan on ankara monelle luontokohteelle. Rehevä mahonia yrittää toipua pakkasvaurioista. Rodojen nupuista avautui vain muutama. Kaikkein kovimmin pakkanen otti maalämpökaivon putkistoon. Kevätpuolella katsottiin kaivoon ja se oli täyttynyt vedellä ja jäätynyt melkein maanpintaan asti. Vaurio oli tullut liitosmutkaan, joka tihkui nestättä, kun kaivo saatiin avattua ja asia tutkittua.
Oli jo suunniteltu että tämä vaatii kunnollisen salaojan ja routalevyt. Ville joka on näppärä ja hänellä on koneita tällaisiin hommiin, tilasi autokuorman salaojasoraa jolla putket peitettiin . Soran alle hän laittoi vielä suojakankaan, joka eristaa soran maasta tihkuvasta vedestä
Eilen pihalle pyrähti kaksi lasta äitinsä kanssa ja Ville esitteli perheensä. Reetta-äiti ja lapset Venla ja Joona. He olivat jo kaivanneet isää, joka teki pitkää päivää. Lapset olivat pyöräilleet ja Reetta juoksi nuorimman Joonan perässä ja hänella oli Joonan pyörään tiivis yhteys, ettei nelivuotiaalle tapahdu mitään vahinkoa 66 tietä ajettaessa.
Huomasin että he olivat hiukan kuummissaan ja tarjosin heille juuri valmistamaani raparperi-sitruunajuomaa. Joona vähän aikali josko pystyy maistamaan , mutta rohkeasti hän maistoi uutta makua. Erityisen kiinnostunut Joona oli katsellessaan parvekkeelta pihamaalle ja hänellä oli kiire isän luokse kaivurin kyytiin. Hän halusi esitellä kuinka hänen pyöränsä keulii. Niin taitavia konemiehenalut ovat jo nelivuotiaana. Oli mukava tutustua Reettaan ja lapsiin.
Penkalle asti laitettiin salaojaa.
Tänään kaivanto on jo täytetty ja isoilla kivilla, joita ei enää upotettu kaivantoon muotoillaan tasannetta talon toiselle puolelle. Siellä on alue joka on vaarallinen ainakin näin vanhan ihmisen kulkea ja poimia villivadelmia.
Täyty ottaa vielä kuva tästä Meerun ruususta, joka levitti tuoksuaa koko pihamaalle tässä lämpimässä ja kosteassa aamussa
Kommentit