Sadekuurojen välillä on mukava mennä mustikoita poimimaan, ja perkaamisen aika on myöskin valittava, mutta onhan minulla aikaa seurata mitä säässä tapahtuu. Isoäitini Anna Selina oli marjoen puhdistamisen kanssa hyvin tarkkana. Kaikki roskat tietysti poistettiin, vähänkään pilaantuneilta näyttävät marjat otettiin tarkasti pois. Muistan kysyneeni miksi näin tarkkana pitää olla, ja hänen vastaksensa muistan vieläkin. Nämä vialliset marjat pilaannuuttavat kaikki mustikkatynnyrin marjat. Marjat survottiin puutynnyriin, syksyllä ne tietenkin jäätyivät, kun tynnyriä säilytettiin aitassa ja talvella muistan kovertaneeni tynnyristä jäisiä mustikoita mustikkapuuroa varten. Mietin vieläkin millä jauhoilla puuro suurrustettin, enkä saa muuta makumuistoa kuin mustikan maun

Tämä minun marjamaani on aivan pihapiirissä, mutta suksisauvan kanssa täytyy mennä kuitenkin marjastamaan. Koivun ja kiven välissä on yksi satavuotias, kevyesti kivillä täytetty puolustuslinjaan kuuluva, sanotaanko kuoppa. Kivet ovat sammalen peitossa ja alla voi olla hyvinkin tyhjää, niinpä jokainen askel on varmistettava huolellisesti.