Tuntematon kasvi kiinnosti aamuisella rantaretkellä. Huulikukkainen se taitaa olla. Lehdistä saa ehkä vinkkiä sen nimestä. En ole koskaan huomannut tätä kasvia, vaikka se kasvaa aivan venevalkaman vieressä.
Tervalepät ja paatsamat kasvavat aivan rantakivikossa. Paatsamahan on ainoa kasvi, jonka sitruunaperhonen hyväksyy ravintokasvikseen. Tämä asia jäi mieleen Eija-Liisa Ahtialan videoteoksesta Serlachius-museossa käydessämme. Kameran akusta alkoi virta loppua, liekö siinä syy kuvien laatuun?
Ensimäinen luumu tässä ainakin kymmenen vuotta vanhassa luumupuussa. Takana sillä on suojana mahtava pähkinäpensas, keväisin hedenorkoilla kukkiva. Kaipaisi varmaan seurakseen eminorkkoisen pensaan.
Vankka perusta on tällä jo kilpikaarnaisella männyllä.
Puutarharetken tarkoitus oli katsastaa onko rantakallion reunassa, tutussa kantarellipaikassa sienisaalista. Turvana minulla oli tällä kertaa lapio ja ajatuksena oli raivata sillä kuihtunutta lupiinikasvustoa hedelmätarhasta. Se oli kuitenkin liian suuri haaste. Tosin tein kyllä havainnon, että lupiinilla taitaa olla vaatimuksia valon suhteen. Kaikkein tiheimmät kirsikka- ja tammipöheiköt olivat jo vapaita lupiineista.
Muutaman raan omenan otin taksuuni, panaherukat olivat vielä herkullisia.
Kommentit