sinisell%C3%A4%20taustalla-normal.jpg Eilinen upea tv-ohjelma Impressionismistä palautti taas mieleen muiston Pariisin matkalta. Jonotimme kadulla Laurin kanssa van Gogh näyttelyyn. Näyttelyä oli saapunut katsomaan taiteen ystäviä maailman joka kolkalta. Viikkokausia jonot olivat satojen metrien pituisia. Siinä jonotellessa puhuimme tietysti omalla kielellämme. Takana seisseet naiset ihmettelivät outoa ääntämistä. Yhtäkkiä tunsin käden laskeutuvan olkapäälleni. Käsi siveli ylläni olevaa turkkia. Naiset halusivat tietää mistä maasta olemme tulleet näyttelyä katsomaan. Vähäisellä englannin kielellä kerroimme matkamme kulun. Ei heillekään ollut englanti liiemmin tuttu kieli, sillä Pariisitar sanoi ystävättärensä olevan Japanista. Turkin käyttöä piti selittää Suomen ilmastolla. Pariisitar näytti omaan takkiaan, "meillä on vaan tällaiset tavalliset".

Raahattu-normal.jpg Nämä kuvat raahasin netistä. Eilisessä ohjelmassa näytettiin viimeiseksi Claude Monet'n laajat lummetaulut. Kyllä siinä mykisty sen laajakulman edessä. Eilisessä ohjelmassa valot olivat kuvausta varten vahvat ja näkökulma ovaali. Muistiini on jäänyt vaikutelma suppeammasta tilasta, aivan kuin olisi seissyt lummelammen äärellä. Koetin raahata kuvia lummelammesta, mutta se ei onnistunut.

images-normal.jpg

 Kappas vaan, menin kuvakansioihin uudelleen. Olihan se raahaaminen kuitenkin onnistunut joiltain osin.