IMG_2003-normal.jpg

        Mietin mitä veisin Ullalle hänen 90 vuotispäivänä, runon lisäksi. Hänen kahvipöydässään on aina itsetehtyjä pikkuleipiä, niinpä leivoin hänelle vanhan reseptin mukaiset valkuaisleivät. Täyty tehdä kaksi annosta, kun luulin ettei ensimäinen oikein onnistunut. Olikin hyvä, sillä maistiaisia tuli maisteltua liiankin kanssa. Siljakin pyysi että säästä hänellekin maistiaiset. Annoin muutaman tuliaiseksi kotiinvietäväksikin

           Kun täyttää 90 vuotta, monta aikaa on elänyt,

           aikoja joista melkein iäisyys muodostuu!

           Ihmisten rinnalla kulkemista, 

            kohdata kaikki mitä elämä tuo tullessaan.

            Ilon hetkiä, ne voi tallentaa mielensä sopukoihin,

             murheita jotka jaksaa kestää.

              Näistä kohtaamisista koko elämä täyttyy.

               Voisiko niitä muistella kiitollisuudella?

                Onnitellen ja ystävyydestä kiittäen!