Maahumala%20010.jpg

Hellevi ja Pauli toivat taas kaksi pussia syksyllä pakastamiaan luumuja jotka jäävät heillä syömättä. Minulle ne ovat täyttä herkkua sellaisenaan, juuri sulaneina.

 Pauli ihmetteli kuinka puutarhaan oli tullut uusi nopeasti leviävä kasvi jota he eivät tunne. Kuvauksen perusteella tiesin sen olevan maahumalan, joka on ilmaantunut myöskin minun puutarhaan. Tosin tiedän kyllä tarkkaan mistä olen sen pienenä taimena kuljettanut ja istuttanut aitan takana olevaan villiin kirsikkatrhaan.

 Nyt sitten netti tuli taas avuksi. Tämä kasvihan on erityisen käyttökelpoinen moneen pieneen vaivaan. Valmistin siitä erityisen aromaattista teetä, ja luulen että tämä uusi tuttavuus tulee saamaan aivan uuden mahdollisuusen keittiössäni.

 Jos oikein muistan , kuivattaminen ei ole passeli säilöntätapa maahumalalle. Aion pakstaa nämäkin lasipurkkiin, niinkuin pakastan myöskin persiljat ja tillitkin.

 Pieni varoituksen sana oli netissä tämän maahumalan käytöstä: "hevosille suurina määrinä syötettynä myrkyllinen" ja epäilen sitäkin, kun joku on saanut tinnityksen paranemaan.