Tänään tuli pyyperhe ruokailemaan ruusunmarjoihin. Ihmettelin kun näin jonkun liikahtavan leikkimökin takaisessa laajassa villissä ruusupensaikossa. Seurasin vähän aikaa ikkunnasta jos jotain ilmaantuisi näkyviin ja niinhän siihen lehahti pyy ruusupensaan latvaan, haeskeli aikansa marjoja, nousi kivimuurille, ja siitä pyrähti pienen tammen rungolle ja hivuttaitui oksalle syömään muutaman silmun. Aikansa syötyään silmuja siirtyi takana olevaan nuoreen kuusikkoon. Kutsuiko sieltä pesuettaan, sillä kohta ilmaantui toinen lintu kolatulle tielle nokkimaan hiekanmurusia. Eikä aikaakaan kun kuusikosta ilmaantui kaksi pienempää pyypoikasta, haeskelivat puolukkavarvikosta syötävää ja sitten taas hiekkatielle. Siinäpä neljä lintua ruokaili meidän pihatiellä 

     Pyitä on asustanut näillä nurkilla aikaisemminkin, olihan vuosia sitten kymmenen pyyn poikue rypemässä rantapellossa.   Luulimme niiden joutuneen kettujen saaliiksi joten tämän aamuinen näkymä lämmitti ertyisesti mieltä. Leppiähän on aina jätetty kasvamaan juuri  näiden lintujen talviruuaksi. Aamuisin postilaatikolla käydessäni olen kuullostellut lintujen viheltelyjä, nyt uskon että pyyt ovat kotiutuneet

     Nyt on vuolle jäässä, joten rantakuva ei kuvaa nykynäkymää.