Sain oikein Pekka Puskan kuvalla varustetun laajan kyselyn. Tällä kertaa se oli tulostettu isoilla fonteilla, oli ajateltu ikäihmisiä, ruksit oli helppo laittaa. Täytinkin kaikki sen 35 sivua, monia kohtia sai kyllä ohittaa, niinkuin alkoholin ja tupakan osalta. Oli vähän noloa merkitä etten ole käyttänyt kirjastoa ja järjestöjen runsaita kulttuuripalveluja. Laurin kanssa käytiin kirjastossa vähän väliä lainaamassa kopallinen luetttavaa. Nyt Helena tuo antikvariaateista, netin kautta merkitsemäni teokset. Vaivojen kysymyksiin laitoin ruksin tinnituksen kohdalle. Kun korvat ovat soineet yötäpäivää 30 vuotta, niinpä ne ovatkin herkät koville äänille ja se rajoittaa osallistumista musiikkitarjontaa. Ja kotoisesta puutarhasta ja ympäristöstä riittää jokaiselle päivälle mielenkiintoisia tehtäviä ja seurattavaa.

 Asuinpaikan turvallisuudesta oli monta kysymystä, jopa villieläinten pelosta.

  Rohkaistuin kuitenkin ilmoittamaan kyselyn vastaukset netin kautta. Hyvinhän sekin onnistui.  Alkusivulla oli nettiosoite. Seitsennumeroinen vastaajan tunnus, salasanassa oli erikokoisia numeroita ja kirjaimia.

  Netin käyttö antaa tunteen että on kuitenkin ajassa mukana ja pystyy omaksumaan uusia asioita.

   Nuo kyselyn etusivulla tanssivat siniset hahmot palauttivat mieleen Matissen punaiset tanssijat Pariisinmatkalta.