Ota 20 ilmaiskierrosta

Ei omaa rahaa, ei riskiä


tiistai, 15. syyskuu 2020

Historia on läsnä

20200915_141741%20%282%29.jpg

Kyläkirjan sisäsivua koristaa kuva vanhasta kartasta. Vesistöjen ympäristöt ovat olleet mieluisia asuinpaikkoja aina.

Olin luvannut naapureille hyvin vanhaa lajia olevan keltaluumun taimen. Tämän lajikkeen luumut ovat suuria ja hyvin makeita. Eevan pihalla kasvoi noin 30 vuotta sitten pieniä, melkein varpua muistuttavia kasveja, jonka lehtiä en tunnistnut. Kaivoin siitä mukaani kaksi juurivesaa, halusin nähdä mitä kesveja ne olivatkaan, olihan paikka ollut asuttuna satakunta vuotta.

Toisesta taimesta kasvoi komea raita, mutta toisesta taimesta on aikaa myöten kasvanut upea luumutarha. Näitä juurivesoja olenkin koettanut tarjota kaikille, joilla on puutarhassa tilaa hienolle vanhalle lajikkeelle.

 Kyläkirja oli naapureilla tuomisena, kun eilen tulivat hakemaan kasvia. Kirjassa on muutama luku Suuriruhtinaskunnan aikaisesta puolustulinjasta joista arkeolokikin oli kiinnostunut. Tämä kuva on mäen pohjoispuolelta johon on louhittu miehistöpesäkkeitä. Pieninä Eevan lapset pitivät näillä pystysuorilla seinämillä vuorikiipeilykilpailuja. Kellon kanssa otettiin aikaa.

20200913_102203%20%282%29.jpg

lauantai, 12. syyskuu 2020

Seitikkien sukua

20200911_124334%20%282%29.jpg

Eiliset kuvat olivat yön aikana latautuneet koneen sivuille. Olin jo huolissani, olenko jotenkin muuttanut kameran asetuksia.

Tunnistin tämän tien vieressä kasvaneen sienen monivyöseitikiksi. On se kumma kuinka nimi on estänyt kayttämästä tätä seitikkiä ruuanlaitossa, kun kehnäsientä, joka kuuluu myöskin seitikkien sukuun olen syönyt herkkuna.

torstai, 10. syyskuu 2020

Sade herätteli

20200910_130349%20%282%29.jpg

Näillä seuduilla on odotettu sateita kauan. Muutaman kerran on yöllinen sumu saanut pari voitattia nousemaan maan pinnalle ja niistä on saanut paistettua maukkaita sipsejä.

Nämähän täyttivät jo pienen pannullisen ja nyt en tiedä kuinka valmistan niistä aterian.

perjantai, 4. syyskuu 2020

Kova kuori, pehmeä sisältä

20200904_104039%20%282%29.jpg

Ranskalaisen leivän ihmeeseen sai tutustua Gerard Depardieun ohjelmassa Eurooppaa kiertämässä. Tässä ohjelmassa ei kuvata kaikkein hienostuneintä ranskalaisuutta. Yhdessä taivalta kulkeva kokkiystävä tuntuu joskus vaivaantuneelta Gerardin muistellessa menneitä kokemuksia.

20200904_104924%20%282%29.jpg

Leipomossa käyttäydyttiin kuitenkin asiallisesti.

20200904_104914%20%282%29.jpg

He kutsuivat tätä juuren kehittymistä hiivaksi. Se on kaukaisilta sukupolvilta periytyvä aarre, jota he varjelevat hartaudella.

20200904_104921%20%282%29.jpg

Ranskalaiset haluavat leipänsä kovakuorisena, sisuksen täytyy olla kuitenkin pehmeää. Kun ensi kerran Ranskan mtkoilla söin kovakuorista leipää, se ei sopinut minun makuuni. Jotkut muutkin sanoivat, että kovat kuoret repivät suun verille. Ehkä he pehmittävät kuoren maitokahviin kastamalla..

Me suomalaiset olemme syöneet rukiista hapanleipää ammoisista ajoista lähtien, nyt on kuitenkin havahduttu vaalean juurileivän salaisuuksiin.

 

keskiviikko, 2. syyskuu 2020

Terhin latvat

20200902_163102%20%282%29.jpg

Terhin latvat korkottavat taivaalle, ovat vielä täynnä marjoja. Viime syksyna nämä jäivät poimiatta ja ajattelin että tänä syksynä nämä latvat katkaistaan sopivalle korkeudelle. Juha pyysi minulta tyrnin taimia, meillähän on Juhan kanssa tapana vaihdella kasveja sitä mukaa kun aihetta ilmaantuu. Sovittiin että hän tulee perjantaina hakemaan taimet ja samalla katkaiseen Terhin ylimmät versot.

Kokeilin kuitenkin päivällä, josko pienellä pistosahalla pystyisin sahamaan latvan irti. Puoleenväliin sain sahattua, se riitti minulle.

20200902_163357%20%282%29.jpg

 Kun sahaus ei onnistunut siirryin toiseen hommaan. Raisan juurelle oli kasvanut komea juurivesa, joka tuotti jo marjojakin, sen halusin siirtää valoisammalle paikalle. Heinittynyttä kukkamaata koversin lapiolla senverran, että sain taimelle hyvän kasvualustan mustalla mullalla, jota K-kauppias toi minulle keväällä.

Jos tämä kasvin siirto ei nyt onnistu, Raisan juurella on vielä juuriverso jonka voi siirtää keväällä.Tyrni on pintajuurinen ja taimia on helppo siirrellä paikasta toiseen. Marjoja tuottaakseen tyrni kaipaa paljon valoa ja kalkitun, heinättömän kasvualustan. Matala mansikka ja tädyke on vallannut suurelta osin tyrnimaani ja katteena käytän nurmikon leikkuujätettä.

 Tämän syksyn satoa on pakkasessa 16 lirtaa. Latvoista saan ehkä pari litraa lisää.