Yön aikana ilmaantunneet elämisen merkit kiehtovat syysaamuina.
Eilisestä terveyskeskusmatkasta kuitenkin aion kirjoittaa. Olin tilannut ajat hoitajalle ja lääkärille ajokortin uusimista varten. Edellisen kerran olen käynyt tässä terveyskeskuksessa omissa asioissani noin 7 vuotta sitten. Lääkettä sain silloin polvien nivelrikkoon. Reseptejä on uusittu tarpeen mukaan. Viisi vuotta sitten uusin ajokortin yksityisellä lääkäriasemalla. Siellä lääkäri kuunteli sydäntäkin ja sanoi että tasasesti se nyt pompottelee.
Onhan tässä viidessä vuodessa tapahtunut muutamia muutoksia elämässä, eikä vain ikää lisää. Arvelin että jos jotain poikkeavaa ilmenee, pääsen ehkä tätä kautta paremmin lääkärille.
Hoitaja aloittaa ajokyvyn tutkimisen, muuten meni kaikki hyvin, mutta verenpainemittausta katsoessaan hänen kasvonsa vakavoituivat. Tuumi että hän tekee hoitovirheen, jos tätä painetta ei saada täällä laskemaan. Otti puhelun toimistoon ja kysyi onko päivystävällä lääkärillä vapaita aikoja. Aika varattiin, odotusta oli tunnin verran.
Hoitaja tutki paineen joka oli edelleen runsaasti koholla. Minut ohjattiin toimenpidetilaan jossa sain apua tilanteeseen Sinne mennessä huokailin, että leipää tässä tarvisisi, olihan syönyt aamupalan jo klo 9 aamulla ja siitä oli aikaa jo kuutisen tuntia.Hoitaja huomasi minun huteran olotilani ja kaivoi minulle kätköistään tehopakkauksen joita annetaan syöpäpotilaille.
Lääkkeen hän laittoi tulemaan kädenselkääni ja toisella puolella oli näyttö, jolta hän seurasi verenpaineen laskemista. Lääkäri tuli katsastamaan tilannetta ja määräsi lääkettä noin kuukauden ajaksi, jonka lälkeen palataan uudelleen tutkimukseen.
Minulle sattui aivan ihana hoitaja tämän toimenpiteen tekijäksi. Kerroimme molemmat omista asioistamme niinkuin vanhoille tutuille. Tämäkin on mitä parhainta hoitoa!
Kommentit