Tämä kesä taitaa olla ennätyksellinen erilaisten luonnonmarjojen suhteen! Laurin mielestä ei edes karjalassa saatu näin runsasta satoa ahomansikoista! Hänellä on kuitenkin ainutkertainen makumuisto lapsuuden mansikkakiisselistä jota mikään myöhempi maku ei ole ylittänyt.

      Pellavapellolta keräsimme litranverran, josta pakastin Annimaria varten 7 pientä rasiaa, hänen mielestään ahomansikoissa ja mustikoissa on maailman parhaat maut. Niitä haikailee tuolla maailman äärissä.

     Mansikat valtaavat kummallisia paikkoja, parhaiten selviävät kuivalla sammaleella, ison männyn valoisassa varjossa, jossa heinillä ei ole sijaa. Istutin uusia taimia tyrnien juuristoalueelle, eivät ehkä haittaa tyrnien kasvua. En vain tiedä kuinka laaja alue tyrnien juuristolla täytyy olla vapaata tilaa?

     Päivittäin kiertelemme mansikkapaikat ja täysin kypsissä ahomansikoissa on se ainutlaatuinen maku, jota ei taida muista marjoista löytää.

     Mustikat kypsyvät pientareilla, isosta sadosta kiitämme kukkia ja kimalaisia!