Tunisia%20kuvia%20001.jpg

Eilinen Teeman ruokaohjelma Marokkolaisesta keittiöstä herätti taas hataria muistikuvia Afrikkalaisesta keittiöstä. Marokossa en ole koskaan käynyt, mutta Tunisian matkalta muistuu mieleen sinisilmäiset berberit. Heidän juhlissaan, joita turistien ohjelmiin kuuluu, muistan patojen muotoiset uunit joissa he paistoivat leipäänsä.

 Tämä luola-asunto esiteltiin meille, siellä oli tämä isoäiti ja nuori nainen lapsensa kanssa. Vieläkin kaduttaa etten sallinut isoäidin halata minua, mutta hän näytti kovin flunssaiselta, joten torjuin hänen lähestymisen..

Tunisia%20kuvia%20002.jpg

Näissä maisemissa minulle yritettiin myydä juuri teurastettu lampaantalja. Onneksi en sortunut kauppoihin.

 Sen eilisen ohjelman aikana tuli tietenkin vähän nälkä heidän kaikkia herkkuja katsellessa. He valmistivat ruokansa paikallisista ruoka-aineista, niinpä minäkin mietin mitä kaikkea olin pakasteeseen syksyllä säilönyt. Pakkassäiliöstä on jo aikaa sitten sisävalo sammunut, niinkuin on sammunut keittiön kattovalaisinkin. Hämärissä huomasin Hilpan tuomia lampaankääpiä ja lisäksi hamusin pienen pussin jotain vihreää. Vihreä pussukka oli nokkosta jota pakastin kesällä.

 Näistä ruoka-aineista valmistin taas pienen iltapannun. Pilkoin sienet murusiksi, öljyssä ne hautuivat aikansa, lisäsin vähän vehnäjauhoja, maitoa, pilkotut nokkoset ja lopuksi kermatilkan ja vähän suolaa tietenkin. Eikä muhennus muuta maustetta kaivannutkaan.

Lampaankäävät on minun mielisieniä. Kokit eivät ole vielä löytäneet niiden hienoa kirpakkaa makua, vai olisiko nimessä jotain vikaa? Nyt kun kalojenkin nimet kohta merkitään latinalaisin nimin, olisiko Polyporus ovinus sopiva nimi vaativiin ruoka-annoksiin