Lauri tuli rannalta ja huokaili kuinka koko pellavapelto kukkii aivan valkoisenaan. Hänen huolenaan ovat olleet voikukat jo monena keväänä ja kertoi nyhtäneensä niitä myöskin täältä meidän rantapuutarhastakin. Minun tehtävänä on ollut niittää puiden alusta aina kesäisin, ainakin kerran kesässä. Sen verran olemme jaksaneet nykyään hoitaa tätä ihanaa rantakaistaletta. Nyt kuitenkin halusin todella nähdä tämän kukkivien puiden runsauden ja laskeuduin lapion kanssa rinteen alas ja ajatuksena oli nujertaa lapiolla kasvavat lupiinit. Nämä lupiiniit, jotka siellä leviävät laajoiksi kasvustoiksi,hoitavat lannoitukset tehtävän.

  Laskeuduin puutarhaan uudempaa polkua, joten lokki joka hautoo saunan savupiipun päälle kyhäämässään pesässä. käänsi vain selkänsä ja jatkoi vakaata olemistaan. Juotsenia lenteli vuolteen yllä ja vähän moitiskelivat minua.

    Aivan rantakallioilla, kivien solissa, kasvavat ja kukkivat tuomet, iso pihlaja ei vielä kukkinut, ei myöskään paatsamat, jotka ovat asettuneet myöskin kivikkoiseen rantaan, liki vettä.

      Kirsikat olivat ylenmääräisen kukkarunsauden peittäminä, kasvusto on laaja ja vapaasti levinnyt. Laurin jalostamat omenapuut ovat valtavan suuria ja myös kukkien peitossa. Luumupuut on istutettu vuosia sitten, nyt  on näkyvissa muutama nuppu. Suureksi kasvanut pähkinäpensas antaa niille ehka suojaa vuolteen tuulta vastaan.

     Omenapuiden alla kasvaa laaja metsämansikkakasvusto, joka on myös parhaillaan  kukassa. Sieltä on kerätty monena kesänä herkullinen mansikkasato.

     Kyllähän sen kukkapaljouden näkee ikkunoista ja pihalta, mutta paikalla voi vain huokailla ja ihmetellä luonnon runsautta